Mobiilikehityksen haasteita I: Rajapinnat

Sanoma uutisoi toissaviikolla, että rajusti lisääntynyt uusien mobiililaitteiden käyttö näkyy jo tilastoissa. Viestintäyhtymän digitaalisen liiketoiminnan johtajan mukaan 2012 tulee olemaan vuosi, jolloin mobiilikäyttöön suunniteltujen sisältöpalveluiden käyttö saavuttaa laajan suosion Suomessa. Kehitys  ei tietenkään rajoitu vain Suomeen vaan mobiiliteknologian nousu on kansainvälinen ilmiö.

Mobiilikehityksen haasteet ja kustannukset

Mobiilisovellukset ja mobiilisivustot kiinnostavat nyt yrityksiä. Ominaisuuksien lisäksi myös mobiiliratkaisujen hinta mietityttää. Yrityksillä saattaa kuitenkin olla epärealistiset käsitykset sovelluksen tai sivuston kehitykseen vaaditusta työmäärästä ja sitä kautta myös hinnasta. Mutta mistä mobiilikehityksen kustannukset muodostuvat?

Tulemme julkaisemaan blogissa kirjoituksia, joissa valotetaan mobiilikehityksen haasteita ja sen vaatimien kustannusten taustoja. Ensimmäisessä kirjoituksessa käsitellään rajapintoja, jotka voivat tilanteesta riippuen olla kehittäjälle suurin apu tai pahin painajainen. Tässä kirjoituksessa keskitytään vain mobiilisovellusten kehittämiseen, mutta myöhemmin otetaan kantaa myös selainpohjaisten mobiilipalveluiden toteuttamiseen.

Laajempi kokonaiskuva kadoksissa

Mobiiliratkaisuista kiinnostuvassa yrityksissä ajatellaan valitettavan mobiilisovellusta vain ja ainoastaan sovelluksena. Ei tulla ajatelleeksi, että jos sovelluksen halutaan tallentavan tietoja sitä varten tarvitaan myös ylläpidettyjä palvelimia. Yritys ei tarvitse resursseja vain yksittäiseen mobiilisovellukseen, vaan kokonaiseen sovellus-palvelin-infrastruktuuriin.

Palvelinta tarvitaan aina jos sovellukseen halutaan autentikointi/kirjautuminen, tai ominaisuus jonka asetuksia ylläpitäjien on voitava myöhemmin muuttaa, tai edes yksinkertainen lomake jonka avulla kerätään käyttäjiltä tietoja.

Rajapintojen kehittämiseen menee aikaa

Vaikka palvelin olisi olemassa, kehittäjän tarvitsee silti määritellä tapa, jolla mobiililaite ottaa yhteyttä palvelimeen ja lähettää ja vastaanottaa dataa. Esimerkiksi iPhonelle tähän ei ole valmista plug-and-play -ratkaisua, joten mobiilikehittäjän pitää useimmiten tehdä kaikki käsityönä.

Tätä voi verrata oman kielen kehittämiseen. Kehittäjä ei halua, että muut ymmärtävät mitä sovellus puhuu palvelimen kanssa, mutta palvelimen ja sovelluksen pitää ymmärtää toisiaan. Tähän tarvitaan rajapintoja, joiden kautta sovelluksen ja palvelimella olevan järjestelmän välinen tiedonsiirto onnistuu.

Mobiilikehittäjän työtä helpottaa, jos sovelluksen tilaajalla on valmiit rajapinnat ja tilaaja on valmis luovuttamaan niistä dokumentaatiota kehittäjälle. Jos rajapintoja ei ole olemassa, sovelluskehittäjälle ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa ne käsin. Tähän menee aikaa. Tällöin sovelluksen toimittaja ei laskuta pelkästään mobiilisovelluksesta vaan myös tarvittavien rajapintojen kehittämisestä ja dokumentoinnista.

Vastavuoroista kommunikaatiota tarvitaan

Laadukkaan dokumentaation ja vastavuoroisen kommunikaation roolia ei voi korostaa liikaa kun puhutaan rajapinnoista. Sovelluksen kehittäjällä tulee olla mahdollisuus vaihtaa vapaasti tietoja toisessa päässä olevan järjestelmän kehittäjien kanssa. Tämä on välttämätöntä, koska useimmiten sovelluksen toiminnan tukeminen edellyttää muutosten tekemistä (kuten bugien korjaamista) toisessa päässä.

Valitettavan usein varsinkin suuremmat yritykset saattavat kuitenkin olla salailevia ja epäluuloisia paljastamaan ulkopuolisille tietoja rajanpinnoistaan. Terve skeptisyys onkin paikallaan, mutta liiallisuuksiin vietynä salaileminen haittaa vakavasti kehittäjän mahdollisuuksia toteuttaa optimaalisella tavalla toimiva mobiilisovellus.

Summa summarum

Laadukkaiden mobiilisovellusten kehittäminen vaatii oman aikansa. Valmiit, toimivat ja hyvin dokumentoidut rajapinnat lyhentävät projektikestoa. Puutteelliset, salamyhkäiset tai kokonaan puuttuvat rajapinnat pidentävät sitä. Tämä on sellainen asia, mikä jokaisen yrityksen olisi hyvä ottaa huomioon mobiiliprojektin budjettia ja aikataulua laadittaessa.