WYSIWYG: Ongelmallista web-kehitystä

WYSIWYG (What You See Is What YOU Get eli mitä näet, sitä saat) viittaa ohjelmistoihin, joissa sisältö näyttää muokattaessa samalta kuin lopputulos. Esimerkiksi tekstinkäsittelyssä WYSIWYG on ollut standardi melkeinpä graafisten käyttöliittymien muinaishistoriasta asti. WYSIWYGin vastakohta on se, että ulkoasua kuvaavat merkinnät syötetään koodina ja lopputulosta tarkastellaan vasta muokkauksen jälkeen.

WYSIWYG on ei-teknisen käyttäjän näkökulmasta helppo, tehokas ja nopea tapa dokumenttien luomiseen. Se tarjoaa intuitiivisen käyttöliittymän, jossa käyttäjä voi liikuttaa visuaalisia elementtejä haluamiinsa paikkoihin dokumentissa. Tekstinkäsittelyohjelmassa tämä toimii varsin hyvin, mutta verkkosivustojen tekeminen WYSIWYG-editorilla aiheuttaa monia ongelmia. Ongelmat aiheutuvat siitä, että WYSIWYGissä pääpaino on ulkoasun muokkaamisessa, ei toimivan verkkosivun edellyttämässä oikeanmuotoisessa sisäisessä rakenteessa.[1]

WYSIWYG tekee ihanteellisen nettisivun toteuttamisen vaikeaksi

Mitä vaatimuksia hyvälle verkkosivulle kannattaa asettaa? Ainakin laaja selaintuki, hyvä saavutettavuus, hakukoneystävällisyys ja nopea latausaika. Jos toteutus tehdään WYSIWYGille, lopputulosta pitää useimmiten korjata kaikkien noiden tekijöiden osalta. Jälkikäteen tehty hakukoneoptimointi, koodin siistiminen ja selainspesifien muutosten tekeminen vie aikaa - ja rahaa. Näennäisestä helppoudestaan huolimatta WYSIWYG saattaakin hidastaa verkkosivujen kehitystä ja vaikeuttaa ylläpitoa.

Useimmat WYSIWYG-editorit eivät tuota puhdasta ja optimaalista HTML-koodia, mikä on itsessään ongelmallista. Lisäksi koodin määrä saattaa paisua paljon suuremmaksi kuin olisi tarpeen, mikä johtaa hitaisiin latausaikoihin. Koodin huono laatu liittyy siihen, että useimmat WYSIWYGit suunnitellaan toimimaan mahdollisimman hyvin vain yleisimmän nettiselaimen kanssa - joka on pitkään ollut Internet Explorer. Kun otetaan huomioon IE:n pitkäaikaiset ongelmat web-standardien noudattamisessa, lopputuloksena on standardeja puutteellisesti tukevia verkkosivuja.

Standardit ja sietämätön pinnallisuus

Useimmat web-kehittäjät ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että verkkosivustoja pitäisi kehittää standardien mukaisesti, eikä suunnitella toimimaan vain tietyille selaimille. Standardimukainen toteutus vähentää kehittäjän vaivaa, koska näin vähennetään työtaakkaa jota useiden erilaisten selainten jatkuvasti muuttuvien selainversioiden tukeminen aiheuttaa. Lisäksi standardinmukaisuus edistää hyviä ohjelmointikäytäntöjä, jotka ovat aina kannattamisen arvoisia.

WYSIWYGin suurin ongelma HTML:n kannalta on sen pinnallinen ulkoasukeskeisyys. Vaikka nettisivun ulkoasu on luonnonnollisesti erittäin tärkeä, erilaiset teknologiat palvelevat sivustolla erilaisia tarkoituksia: (X)HTML määrittelee rakennetta, CSS ulkoasua, ja niin edelleen. Sivuston saavutettavuuden kannalta tärkeää, että kuvauskieli on oikeamuotoista ja semanttisesti paikkansapitävää. Tässä ei ole kyse vastakkainasettelusta ulkoasuun ja sisältöön, sillä semanttinen korkealaatuisuus ei ole este hienolla visuaaliselle suunnittelulle. Päinvastoin, joskus se auttaa toteuttamaan saman ulkoasun vähemmällä määrällä koodia.

Mitä näet ei siis välttämättä ole sitä, mitä tarvitset. Verkkokehittäjien kannalta WYSIWYG todennäköisesti johtaa huonojen kehitystapojen omaksumiseen, varsinkin jos web-kehittäjä ei ole aikaisemmin tietämystä webbikehityksen saloista.

Onko WYSIWYGistä mitään hyötyä?

Toki laadukkaasta WYSIWYG-editorista saattaa toisinaan olla hyötyäkin web-kehityksessä: esimerkiksi DreamWeaverin ja Visual Studion uudet versiot sisältävät mielenkiintoisia CSS-ominaisuuksia. Useimmiten editoreista löytyy myös mielenkiintoisia vimpaimia, kuten animaatioita ja visuaalisia kikkoja, joille kehittäjien on helppo keksiä hyödyllisiä käyttötarkoituksia.

WYSIWYG-ohjelmistojen suurin ongelma ei olekaan yksityiskohdissa vaan ylipäätään niiden lähestymistavassa aiheeseen. Web-kehittäjän pitäisi tuntea se matalantason kieli, jolla dokumentin rakenne määritellään, eikä pelkästään erilaisia tapoja joilla muuttaa sivuston ulkoasua. Graafinen käyttöliittymä ei tule korvaamaan tekstitason tietotaitoa. Samalla tavalla kaikki tietokantoja käyttävät kehittäjät käyttävät vuosikymmeniä kehitettyä SQL:ää yhä ensisijaisesti tekstikomentoina.

WYSIWYG ja julkaisujärjestelmät

Paitsi suoranaisessa web-kehityksessä, WYSIWYGillä on ongelmia myös liittyen verkkosivujen sisällön syöttämiseen julkaisujärjestelmän kautta. Suurin osa ongelmista voidaan välttää laadukkaalla julkaisujärjestelmäratkaisulla, mutta luodinkestäviä ratkaisuja ei ole olemassa. Esimerkiksi muotoillun sisällön kopioiminen suoraan Wordin kaltaisesta tekstinkäsittelyohjelmasta julkaisujärjestelmään synnyttää usein huonoa koodia, joka voi aiheuttaa hämmentäviä bugeja selaimissa.

Eräs kriittinen ongelma on hakukonenäkyvyys. On selvää, että mitä helpommin tulkittavaksi (selaimet, hakukoneet, jne.) sivusto rakennetaan, sitä laajemman yleisön se saavuttaa. Hakukoneet pitävät tunnetusti semanttisesta sisällöstä, mutta WYSIWYG saattaa määritellä sisällön rakenteen, esimerkiksi h1-tagien ja muiden osalta, aivan pieleen. Lisäksi WYSIWYG-editoreissa käytetään muotoilujen tekemiseen valmiita painikkeita, jotka saattavat nekin sekoittaa dokumentin rakennetta; citea käytetään tekstin kursivointiin ja niin edelleen. Huono semantiikka vähentää sivuston hakukoneystävällisyyttä.

Sisällön erottaminen ulkoasusta varmistaa yhtenäisen vaikutelman

Standardimuotoisissa julkaisuissa (esimerkiksi nettiuutisissa) ei saisi olla useaa erilaista taittotapaa, joista käyttäjä saa itse valita. Sisältö olisi syytä erottaa ulkoasusta mahdollisimman. Etenkin jos useampi käyttäjä voi itse valita kuvien ynnä muiden paikat niin sisällöstä tulee helposti varsin sekavaa. Oikea tapa toteuttaa standardimuotoisen nettisisällön syöttäminen onkin tehdä se järjestelmällä, johon syötetään vain tarvittava teksti (otsikko, ingressi, leipäteksti) ja lisätään kuvat. Näin sivusto on aina yhtenäinen ja ammattimaisesti taitettu.