Turun Sanomien lehtiartikkeli:
Se, joka luulee, että Turussa ei kasva nuoria, nerokkaita tietotekniikka-osaajia, menköön Anders Innoon ja ihmetelköön.
Kun Turun yliopiston tiedonkäsittelylaitoksen kuusi it-nörttiä perustivat ohjelmistofirmansa tammikuussa 2008, työtilana toimi vuokrakaksion kuusi työpistettä ja kokouspöytä.
Alkupääoma oli puhdas nolla, samoin suhdeverkosto, työntekijöiden keski-iän ollessa 24 vee.
Revi siitä sitten uskottavuutta.
– Alussa jouduimme todistelemaan asiakkaille, miksi me olemme parempia kuin muut, yrityksen toimitusjohtaja ja yksi pääosakkaista Tomi Alapaattikoski myöntää.
Kolme vuotta myöhemmin yritys on muuttanut kolmesti, työntekijöitä on 15 ja nyt ideahautomona toimii 250 neliön jugendtilat Turun ydinkeskustassa. Yrityksellä on myös myyntitoimisto Helsingin Mannerheimintiellä.
– Aiomme kivuta kahdessa vuodessa viiden tunnetuimman suomalaisen ohjelmistoyrityksen joukkoon, heittää Alapaattikoski vapaan luovuuden nimeen vannovan yrityksen tavoitteista.
Anders Inno on malliesimerkki turkulaisesta itc-osaamisesta, jonka nuoret, lahjakkaat työntekijät päättivät jäädä Turkuun, Suomen it-alan mekkoina tunnettujen Helsingin tai Tampereen sijasta. Jääminen kannatti, sillä yrityksen liikevaihto kasvaa huimaa 400 prosentin vuosivauhtia ja takana on 250 asiakasprojektia sadan prosentin onnistumisasteella.
– Turun pk-yrityksillä on ollut valtava pula tällaisista it-osaajista, huolimatta siitä, että yliopistolla opiskelee paljon lahjakkaita tyyppejä, huomauttaa Turun yliopiston tietojärjestelmätieteen lehtori Antti Tuomisto.
It-lahjakkuuksien karkaaminen muiden paikkakuntien työmarkkinoille huomattiin jo vuosia sitten, ja sen eteen päätettiin tehdä jotain.
Pähkäilyn tuloksena syntyi ICT-portti, joka on Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turku Science Parkin yhteistyöhanke, jota rahoittaa EU:n sosiaalirahasto ja Länsi-Suomen lääninhallitus. ICT-portin tavoitteena on linkittää Turun it-osaajat ja niitä tarvitsevat tahot, eli tietotekniikan hyödyntämistä kaipaavat Varsinais-Suomen it- ja pk-yritykset toisiinsa.
– Tämän avulla me yritämme napata oikeat osaajat oikeaan aikaa niitä tarvitseville. Tavoitteena on näyttää opiskelijoille, mitä alalla voidaan tehdä alueen yritysten kanssa ja kuka sopii mihinkin. Samalla yritykset saavat portin kautta konsultointi, koulutus ja toiminnankehitysapua, selittää Tuomisto.
Tuomisto kertoo, että ICT-portista on tarkoitus luoda ”yhden luukun palveluperiaatteella” toimiva verkosto, joka palvelee alueen it-yrityksiä. Tällä hetkellä sillä on asiakkainaan 30 paikallista yritystä.
Paitsi asiakkaita, nuorista yrittäjistä koostuva Anders Inno on saanut ICT-portin kautta myös bisnes-tietotaitoa.
– Anders Inno on hyvä esimerkki aloittavasta yrityksestä, jolla on ohjelmisto-osaamista, mutta ei bisnesosaamista. Riskien vähentämiseksi tähän otettiin mukaan kokeneempia jermuja, selittää omaa rooliaan Tom Skogström, joka kutsuu itseään leikkisästi yrityksen ”mentoriksi”.
– Suomessa on paljon loistavia ideoita, mutta niitä ei osata markkinoida, täydentää Anders Innon toinen perustajajäsen, Eero Laaksonen.
Skogströmin tehtävänä onkin pitää huoli siitä, ettei Anders Innolle käy näin.
– Kotimaisille ohjelmiston tekijöille on valtava kysyntä. Jos me emme pysty takaamaan sitä, että meillä on alueellisia osaajia, ict-ala ei kasva täällä ikinä, jyrisee Skogström.